Stressi
Huolehtimalla kehon fyysisestä toimintakunnosta ja vapauttamalla lihaksiin ja sisäelimiin muodostuvia jännityksiä voimme vähentää stressaavien elintapojen ja negatiivisten tunteiden terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Eri ihmiset reagoivat stressiin ja negatiivisiin tunteisiin eri tavoin: jotkut kerryttävät jännityksen niskaan ja selkään, toiset vatsaan ja ruoansulatuselimistöön. Jotkut reagoivat päänsäryllä ja toiset alaselkäkivuilla. Kasaantuneesta stressistä seuraa kudosten kireyttä tai toiminnallisia häiriöitä. Jännitys supistaa lihaksia, heikentää veren ja nesteiden kiertoa ja aiheuttaa kipua. Lihaskramppien ja nivelkipujen lisäksi vatsakipu ja ruoansulatushäiriöt ovat yleisiä stressin oireita. Nämä toiminnalliset häiriöt ovat kehon tapa kertoa, että se ei ole tyytyväinen sille joko tietoisesti tai tiedostamatta luomaamme ympäristöön. Ympäristömme koostuu tavoista, joilla ajattelemme, syömme ja liikumme. Kudoksemme heijastavat tätä todellisuutta.
Krooninen stressi → jännitys → kudoshäiriöt → sairastuminen
Jos stressioireita esiintyy kudostasolla liian pitkään, lopulta kudokset alkavat muuttua itse ja seurauksena on sairastuminen. Sairauksille annetaan ”diagnostisia nimilappuja”, kuten jännetulehdus, hermotulehdus, palleatyrä tai vatsahaava. Jatkuva stressi muuttuu näin vähitellen toiminnalliseksi häiriöksi ja edelleen sairaudeksi, ellei syitä poisteta ja negatiivisiin jännitystiloihin puututa. Tämä vaivoista sairauteen johtava kierre voi olla hidas tai nopea riippuen henkilön perinnöllisestä vastustuskyvystä ja elintavoista.
Vagushermo (kiertäjähermo) on kehon tärkein rauhoittumisen ja palautumisen säätelijä, joka vastustaa stressiä aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Pitkittynyt stressi heikentää sen toimintaa, mikä johtaa ylikierroksiin, unihäiriöihin ja mm suolisto-ongelmiin. Alla oleva kuva näyttää miten selkäranka ja hermosto ovat kytköksissä kehon eri osiin ja elimiin. Esimerkiksi miten ”pieni niskajumi” voi vaikuttaa vagus hermon kautta monen elimen toimintaan.