Soveltava kinesiologia

(engl. applied kinesiology)

 

Soveltava kinesiologia on ainutlaatuinen kliininen diagnostiikkamenetelmä, jota käytetään kehon ja sen eri elinjärjestelmien terveyden arvioimiseen toiminnallisen neurologisen testauksen avulla.

Se on arvokas kliininen työkalu sekä lääkärille että potilaalle, sillä terveyden heikkenemisen merkit voidaan havaita jo toiminnallisessa vaiheessa – usein ennen kuin varsinainen sairaus tai patologia voidaan todeta tavanomaisilla verikokeilla tai erikoiskuvantamismenetelmillä.

Tärkeimpänä tavoitteena on diagnosoida ja korjata ongelmat ennen kuin ne pahenevat, jolloin potilaan terveydentila voidaan parantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tämä toiminnallinen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuollon muoto – tulevaisuuden lääketiede – auttaa usein välttämään laajoja, leikkaushoitoja ja kalliita lääketieteellisiä toimenpiteitä. Perinteinen ”odotetaan ja katsotaan” -lähestymistapa korvataan näin ollen proaktiivisemmalla ja ennaltaehkäisevällä menetelmällä.

Soveltavan kinesiologian kehitti 1960-luvun alussa kiropraktikko Dr. Goodheart, ja sen tieteellinen lähestymistapa ja menetelmät ovat sittemmin kasvattaneet suosiotaan. Nykyään se toimii diagnostisena työkaluna terveydenhuollon ammattilaisille, kuten kiropraktikoille, lääkäreille ja hammaslääkäreille. Nicholas Bliss on yksi harvoista Suomessa toimivista sertifioiduista terveydenhuollon ammattilaisista, jotka harjoittavat soveltavaa kinesiologiaa korkealla osaamistasolla.

Soveltavan kinesiologian perusperiaate on, että ”kehon kieli ei valehtele”, ja tätä kieltä voidaan tulkita sille ominaisilla tarkkuutta vaativilla manuaalisilla lihastesteillä. Näihin kuuluvat lihasten jäntevyyden ja tasapainon arviointi sekä potilaan asentoa ja kävelyanalyysiä koskevat havainnot.

Hyvä lihasvoima ja liikkuvuus ovat terveen kehon ja mielen edellytyksiä.

Empiirisesti on osoitettu, että tietyillä lihaksilla ja sisäelimillä on yhteys toisiinsa. Jos jokin elin ei toimi kunnolla, siihen liittyvä lihas tai lihasryhmä voi heijastaa tätä ongelmaa joko toiminnallisena heikkoutena tai lihaskireytenä.

Vastaavasti, jos kehossa esiintyy lihasten tai asennon epätasapainoa, siihen liittyy usein myös ennalta arvattava elinten toimintahäiriö.

Esimerkkinä tästä voisi olla polven etuosan kipu, joka johtuu etureiden (quadriceps) lihasryhmän heikkoudesta. Soveltavan kinesiologian mukaan tämä voi viitata ruoansulatusjärjestelmän (ohutsuolen) ongelmaan. Tällaisessa tilanteessa potilaalla on tyypillisesti ollut toistuvia polvikipuja, ja hän on saattanut hakeutua useiden lääkäreiden tai terapeuttien vastaanotolle. Soveltavan kinesiologian avulla (perinteisen lääketieteellisen tutkimuksen rinnalla) voidaan diagnosoida polviongelman taustalla olevat syyt, eikä vain itse paikallista vaivaa. Tässä esimerkissä hoitostrategia voisi keskittyä ruoansulatusjärjestelmän terveyden palauttamiseen polviongelman korjaamiseksi.

Tämä huipputason tieteellinen menetelmä on erityisen arvokas urheilumaailmassa, ja se onkin yhä useampien urheilijoiden kiinnostuksen kohteena. Se antaa ammattilaisille paremman ymmärryksen siitä, miksi tietyt lihakset kiristyvät tai heikkenevät toistuvasti, eikä vain hoida kireitä lihaksia tai vahvista heikkoja. Jos diagnoosi on tarkka ja hoitavan ammattilaisen osaaminen korkeatasoista, soveltavan kinesiologian avulla voidaan vähentää loukkaantumisia ja parantaa urheilusuoritusta merkittävästi.

Soveltavan kinesiologian diagnostiset menetelmät auttavat ammattilaista määrittämään, mikä kehon järjestelmä on häiriintynyt, ja valitsemaan sopivimman hoidon. Tämä menetelmä tekee kliinisestä diagnostiikasta tarkempaa välittömän biologisen palautteen avulla. Lisäksi se mahdollistaa potilaan toipumisen tehokkaamman seurannan ja nopeuttaa usein huomattavasti paranemisprosessia.